*

Santalainen Alena

Uusi Helsinki, uusi Kallio

Myrskytuulet riepottelevat puunlatvoja, pimeys täyttää kadut, kynttilöiden liekki lepattaa. Katson ulos, ja mietin. Voi tätä Kalliota, pienet asunnot ja halpaa kaljaa, turkkilainen pizzeria nurkan takana ja mörisevä mummo naapurissa, joka ei edes nyt pääse ulos. Jotkut pitävät tätä uutena urbaanina, jotkut juoppojen kotikulmina. Tämä on kuitenkin aitoa Helsinkiä, sitä Stadia, jota rakastan.

Jään miettimään, miksi meillä ei ole enemmän Kalliota? Ihmisen kokoisia, elämäntuntuisia alueita, joissa kaupunkikulttuuri sekoittuu todellisuuteen sen kaikissa inhimillisissä muodoissa – mestoja, joissa pienasunnot hallitsevat ja kaupunkikulttuuri on läsnä eikä automatkan päässä.

Tätä me tarvitsemme enemmän.

Yhteiskunnassamme on tapahtunut muutos – yhä useammin ihmiset asuvat yksin, lapsettomien perheiden määrä on pitkään ollut kasvussa. Selkeimmin muutoksen huomaa vuosikymmenten välillä – vuonna 1960 Helsingissä oli 17% sinkkutalouksia, vuonna 2008 taas jo 50%. Puolet.

Vuonna 2010 vuokra-asujien määrä Helsingissä oli 47% - punainen talo ja perunamaa ei ole stadilaista realismia, ja harvalle edes unelmaa. Keskivertostadilainen asuu pienessä kotitaloudessa ja vuokralla. Heille uutiset vuokrien noususta aiheuttavat varmasti kylmiä väreitä ja hikipisaroita.

Elämme erikoista vaihetta – asunnot halpenevat ja vuokrat nousevat. Tähän on syynä korkea kysyntä, jota Helsingissä ei ”pystytä” (tai haluta) tyydyttää – syntipukkia ei tarvitse kauan etsiä, se löytyy kaupunginvaltuustosta. Kaavoitus on alimittaista ja vääränlaista.

Helsingin kaupunki päätti jo vuonna 2003, että uuden asunnon keskipinta-alan on oltava 75 neliötä. Vuonna 2008 kaupunginvaltuusto taas lievitti sääntöä, jolloin siitä voidaan alueittain poiketa, eikä se enää koske vuokra-, ara- tai vapaarahoitteisia asuntoja. Talokohtaisuus jätettiin voimaan, mikä käytännössä tarkoittaa, että rakentamalla kaksi 42,5 neliöistä kaksiota joutuu rakentamaan myös yhden 140 neliöisen asunnon. Annettiin siis ymmärtää, muttei ymmärretty antaa.

Hitas-asuntojen ostaminen pysähtyi taantuman aikaan seinään, samalla kun pienten asuntojen kysyntä kasvoi korkeaksi. Tämä nostaa tietenkin pienten asuntojen vuokria. Etusivuja koko vuoden hallitseva eurokriisi taas on lisännyt paineita muutenkin vuokra-asuntojen puolella. Ihmiset eivät uskalla ostaa omaa asuntoa, kun riski YT-neuvotteluihin joutumisesta on jatkuvasti olemassa.

Helsinkiläisen vuokra-asujan toivo uudelle vuodelle lepääkin valtuustossa, joka voisi aiheuttamansa ongelman ratkaista. Hyvinkin yksinkertaisesti. Kaupunginvaltuusto voisi hyväksyä menettelyn, jonka myötä kaavoitettaisiin yksittäinen kantakaupunkimainen alue, jossa neliösäädöksistä luovuttaisiin ja annettaisiin rakentajille lupa rakentaa pelkästään pieniä asuntoja. Rakennettaisiin uusi Kallio. Kun tässä menettelyssä vielä alue kilpailutettaisiin tontti kerrallaan, kilpailukin voisi toimia.

Stadi saisi uuden Kallion – ei lähiötä, vaan paikan, jolla on identiteetti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Martin Glantz

Hyvä Alena, stydi blogi.

Mä oon bunkannu Tölikas, Rööperis, Kallios, Vartsikas, taas Tölikas, välil Porvoos ja nyt Mosassa. Nuorena ei ois ollu varaa bunkata veke himasta, jos ei ois ollu snadeja kämppiä. Skolen jälkeen olin vähä aikaa frendin nurkis Punavuorenkadulla, alle 20 neliöö, mut hyvin mahuttii. Sit myöhemmin perustin perheen Töölöntorin nurkalle, mut meni perhe ja kämppä ja eron jälkeen meni hetki Aleksis Kivenkadulla, siin oli sentään keittokomero kai 24 neliöö. Viel myöhemmin yks nasta mimmi asu Stenbäckinkadulla, ikkuna, parvi ja suihku. Nyt meidän uusperheen keskimmäinen lähti himasta Hämeentielle eikä sinnekään mitään bilispöytää pysty laittamaan, mut hyvin pärjää arjessa ja neiti voi dallaa duuniin Sörkkaan. Snadei kämppii tarvitaan, et nuoret pääsee iisisti omilleen. Kaikki ei opiskele ja pääse anomaan oppilaitoksen kautta asuntoihin - eikä niitäkään oo tarpeeks.

Noita snadeja uusiokämppiä pitäis vain uskaltaa kaavottaa. 75 neliön alaraja on a) hatusta ja b) ihan skutsissa. Stadis ei ytimes ees tarvii nii paljo läänii himas, ku voi mennä ulos duunaa kaikkee tai näkee possee. Aika vähän mäkin vietin niis Rööperin tai Kallion kämpis aikaani, enemmän oltiin frendien kans menossa. Nuori ei tarvi niin paljoo, mut se tarvii itsenäisyyteen oman reviirin.

Anis Harran

Erinomainen kirjoitus, ja ehdotus!

Käyttäjän lakosi kuva
Mika Lako

Elämme erikoista vaihetta – asunnot halpenevat ja vuokrat nousevat.

Kansantalous 101 kertoo syyn
Ihmiset myyvät vuokra-asunnot pois.
Vuokra-asuntokanta vähenee -> niukkuus -> vuokrat nousevat
Myytävien asuntojen määrä kasvaa ->myyntihinnat laskevat

Hayek-Röpke-keskustalainen vaatisi tietenkin tuon 75 neliön rajan poistamista.

Ihmisten valtio[ssa Röpke] markkinat[Hayek] päättää minkäkokoisia asuntoja rakennetaan.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Helsingissä pidettiin ennen yllä kovaa keinotekoista asuntopulaa ja nyt kovaa vuokratasoa. Syy on siinä, että estetään maaseutua tyhjenemästä tekemällä pääkaupunkiseudulle muutto mahdollisimman hankalaksi etenkin nuorten kohdalla.

Harri Rautiainen

Oletko funtsannut, Mikko, paljonko Hgin kaupungin vuokra-asuntoja menee jonon ohi ns. kunniakansalaisille™ ?

Käyttäjän Nonissimo kuva
Simo Raittila

Kuulostaapa keskustalaiselta. Noh. Ei sekään fantasia ikuisuutta kestä ja nykyisiä puolueen nuoria voin monissa tavotteissa eri puolueen nuorena sympatakin. :)

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Pääkaupungin asiat eivät ole henkilökohtaisesti minulle tuttuja, mutta kannanotto on kirjoitettu hyvin ja osoittaa tietämystä aiheesta. Samalla se osoittaa, miten teknokraattisen päätöksenteon ei tarvitse olla kylmää, vaan sillä voidaan edistää myös paikallista yhteisöllisyyttä.

Pakko taas todeta, että ne fiksut politiikasta kiinnostuneet nuoremmat ihmiset näyttäisivät hakeutuneen Keskustaan. Perhanan hyvä, että niitä on Helsingissäkin.

Jukka Johansson

Vieläköhän siellä Kalliossa on kulmakuppila, jossa kaverini kävi pari kertaa vuodessa serkkulikkaansa moikkamassa, ja jossa jukeboxissa oli Warum? En muista kuppilan nimeä, mutta kaverini kehui että kiva meininki ja ne pitivät sen levyn siellä ihan häntä varten.

http://www.youtube.com/watch?v=YKKGxNzJnqQ

Käyttäjän PetriTanskanen kuva
Petri Tanskanen

tarkoittanet varmaankin baaria nimeltä Sirdie. Siellä on edelleen vinyylijukeboxi, jossa vanhoja hyviä lauluja. :)

Maurizio Relámpago

Kallio on siedettävä, itse olen siellä asunut jo 80-luvun alkupuolelta. Saisivat vain lopettaa sen puistoihin kusemisen, paskantamisen, oksentamisen ja roskaamisen, ja tägien piirtelyn vanhojen talojen seiniin.

Koska MISSÄÄN edellä mainitussahan EI ole kyse kaupunkikulttuurista, vaan masentavan junttimaisesta ghettoskeidasta. Eli siis PAHIMMAN sorttisesta maalaiskeskiaikaisesta heimoajattelusta, jossa ei oteta muita ihmisiä huomioon millään tavalla.

Ghettomentaliteettia, sitähän se, eikä mitään kaupunkikulttuuria!

Ville-Kalle Guggenheimer

Olet tässä väärässä. Kalliossa vallitsee vahva arhinmäkeläinen kaupunkikulttuuri.

Se, että aito arhinmäkeläinen kaupunkikulttuuri on ghettoskeidaa, johtuu siitä, että juuri ghetttoskeidalla Paavo voi kalastella ääniä edes joltain marginaaliselta äänestäjäryhmältä. Juuri näiltä puistoon kusijoilta, paskantajilta, oksentajilta ja roskaajilta ja tägien piirtelijöiltä. Katsos kun heilläkin on ääni. Suuret äänestäjämäärät ovat Paavolta sen sijaan tavoittamattomissa - senhän tietää jokainen yläpäätään muuhunkin kuin lippalakin venyttämiseen käyttävä.

Harri Rautiainen

"Kallio on siedettävä, itse olen siellä asunut jo 80-luvun alkupuolelta. Saisivat vain lopettaa sen puistoihin kusemisen, paskantamisen, oksentamisen ja roskaamisen, ja tägien piirtelyn vanhojen talojen seiniin."

Maalaiskeskiaikainen Kallio olisi varsin siedettävä, jos se siirrettäisiin Pasilan taakse ja vaihdettaisiin puistoihin kuseskelevat, oksentavat asukkaat.

Matti Mottonen

Ensimmäinen ongelma on kaupunkimaisen suunnittelun puute: piti lähteä aluerakentamiseen Nuorisoasuntosäätiömäiseen tonttien arvon nostattamiseen sen sijaan, että oltaisiin rakennettu kantakaupunkia. Jos kaupunki olisi kasvanut, sen rakenne olisi kaikin puolin järkevämpi.

Ei olisi pulaa sopivista asunnoista, ei olisi vaikeuksia liikennejärjestelyiden suhteen. Nyt kunnat vaan kilpailevat keskenään. Maalaisliittomaiset automarketit rulaavat.

Kirjoittajan ajatteluun kuuluu, että "kallio" on läpikulkupaikka matkalla keskustalaiseen omakotitaloidylliin. Ei se niinkään ole. SUomessa on entistä enemmän aitoja kaupunkilaisia. Toki myös muita, Espoo täynnä.

Meillä on liuta arkkitehtejä, jotka suunnittelevat saman talon aina uudestaan. Jee. EIkä osata tehdä muuntokykyisiä asuntoja

Invavessa joka asuntoon kanssa muuten.

En tiedä missä kalliossa yllä olevat kirjoittajat asuvat. MInun Kallioni on aika kiva paikka. Harmi, ettei siellä ole seassa isompia asuntoja.

Maurizio Relámpago

"En tiedä missä kalliossa yllä olevat kirjoittajat asuvat."

Samassa kuin sinäkin. Me vain emme ole hipsteri-kukkakeppejä, joille paska ja kusi ovat "elinvoimaista kaupunkikulttuuria" ja "katu-uskottavaa urbaania värinää".

Käyttäjän timokontio kuva
Timo Kontio

Hyvä kirjoitus Alenalta. Itsekin kaipailen rikkaampaa kaupunkikulttuuria Helsinkiin. Maaltamuuttajien mukanaan tuomat erityispiirteet pitäisi saada eläväksi osaksi Helsinkiä, mutta harmillisesti liian monet kulkevat laput silmillä ja lukitsevat ovet perässään.

En kuitenkaan näe ratkaisuja ja ongelmia Alenan tavoin. Kirjoitinpa tekstiin vastineenkin. Innostuneet voivat käydä sen lukemassa sivuiltani (http://timokontio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92336-h...).

Käyttäjän PetriTanskanen kuva
Petri Tanskanen

Tuota tagien tekemistä, kusemista ja paskantamista näkee kyllä muuallaki kuin Kalliossa. Kampissa esimerkiksi tapahtuu tuota oksentelua ja kusemista paljon enemmän kuin Kalliossa. Ja väkivaltaakin Kampissa on enemmän kuin täällä. Itse asuin 2 vuotta Karhupuiston laidalla, Flemarilla. Vuosi-pari ennen muuttoa Karhupuiston tienoilla oli arkipäivää nähdä huumeruiskuja neuloineen ja piikittäjiä laittamassa kamaa suoneen. Sen ajan mitä Flemarilla asuin ja nyt Kaikukujalla, en ole nähnyt kuin 2 krt neulan maassa ja vain kerran piikittäjän.
Että mikään ghetto Kallio ei kyllä ole.

Kalliossa sykkii sydämet -muille ihmisille. Sen näkee ihmisten katseissa, käytöksessä. Tuolla keskustassa ja suurissa lähiöissä ihmiset ovat kokonaan vieraantuneet toisistaan, hyvä kun uskaltavat nyökätä rapussa toisilleen. Mikä on siis sääli.

Mutta se, että tulisiko rakentaa uusi Kallio asuinalueeksi, on toinen juttu. Ja että olisiko sellaista edes mahdollista rakentaa. Mielestäni ideana hyvä, mutta toteutus ontuu. On toki mahdollista rakentaa alue, jossa on vain pieniä asuntoja. Mutta se tunnelma ja kulttuuri mitä täällä on, sitä ei voi rakentaa ja perustaa. Se on ajan muokkaamaa ja historia siihen paljon vaikuttanut. Luokkajako hyvänä esimerkkinä. Eikä Helsingissä taida olla edes aluetta sellaiselle. Ei ole yksinkertaisesti tilaa rakentaa minnekään enää lähelle keskustaa. Ei "Kallio nro 2:sta" jonnekin kauas keskustasta voisi edes suunnitella. Koska ei se siellä toimisi.

Maurizio Relámpago

"Että mikään ghetto Kallio ei kyllä ole."

Juu, ei tietenkään.

Itse Kalliossa koettua ja / tai nähtyä viime vuosien aikana:

* Narkki puukottaa toista ikkunani alla
* Sekopää ämmä heittää kesäkuumalla housut pois ja alkaa uhkailemaan oikulkijoita teräaseella
* Teinilökäpöksy potkii autoja ja huutaa "vitun neekereistä"
* Skinarin näköinen sekopää kaataa ja rikkoo postilaatikon Kurvissa
* Refloissa oleva piripää potkii kaikkea tielleen sattuvaa
* Vastaan tuleva missä lie tiloissa oleva akka pistää täysiä kyynärpäätä vaimoni rintalastaan ilman mitään syytä
* Narkki hakkaa koiraansa teräsketjulla
* Oma auto naarmutettu pari kertaa
* Lompsa pöllitty baarissa kerran

Ja varmasti muistan kyllä lisääkin jos oikein alan miettimään.

Käyttäjän PetriTanskanen kuva
Petri Tanskanen

tässä toki on sanottava, että jos asuu Hesarilla ja Sörnäisten suuntaan, on varmasti eri mieltä kanssani. Mutta Kallion mäen päällä ja näillä laitamilla on rauhallista. Itselle ei ole vielä tähän päivään mennessä sattunut mitään negatiivista, ei edes Hesarilla.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Näin se menee kun asioita johdetaan käskyttämällä eikä anneta kysynnän ja tarjonnan säädellä. Saadaan kriisiin euro, kaupunki ja ihmiset.

Vähän tosin huvittaa, että erityisesti nuoret vaativat, että ne vuokra-asunnot ja työpaikat annetaan muualta tuleville. Ja nyt vaaditaan, että olisi itsellekin asuntoja ja työpaikkoja. Kaupungin maksamat vuokrat nostavat muidenkin vuokria. Kun on kysyntää, muttei tarjontaa niin hinnat nousevat. Kun tekee töitä ja laittaa rahaa tiskiin niin saa asuntoja.

Muutkin kuin nuoret ovat joutuneet muuttamaan Suomen kalleimmalta, alueelta, Helsingistä pois. Usein tie vie 0-50 km päähän. Jo 10 minuutin päästä saa 1/2 hintaan asunnon. Vihti taitaa olla nyt kasvavin kohde. Miksi halpaa, peräti ilmaista pitäisi rakentaa juuri kalleimpaan paikkaan ? Mikä ihme vetää muuten maailman köyhimmät ihmiset yhteen Euroopan kalleimpaan kaupunkiin, eli Helsinkiin asumaan ?

Miksi muuten Suomen ainoille urbaaneille neliökilometreille muuttaa valtava määrä luonnonsuojelijoita, jotka haluavat takaisin luontoon, mutta heille ei keplaa vähemmän urbaanisti asutut alueet ?

Jotain epäloogista esiintyy Helsingissä.

Yksi idea on muuten, että rakennettaisiin muunneltavia taloja, jotka kelpaa sinkuille, pareille ja perheille. Jotenkin olisi WC/suihkuja ja keittiöitä ja väliseiniä tavalla josta voisi myydä/lohkaista eri asuntoja. Sama idea pitäisi olla myös haja-asutusalueella, jossa saa käytännössä rakentaa vain omakotitaloja, muttei pari-/luhtitaloja tai kerrostaloja. 50 % avioliitoista katkeaa kuitenkin ja tarvitaan erilainen asunto. Suomessa alkaa olla maailmanennätysmäärä yksinasuvia, mikä on sitten toinen tarina.

Käyttäjän AnttiMikkola kuva
Antti Mikkola

"26.12.2011 22:59 Harri Rautiainen uusi

15 pistettä
Oletko funtsannut, Mikko, paljonko Hgin kaupungin vuokra-asuntoja menee jonon ohi ns. kunniakansalaisille™ ?"
¨
+++ Kunniakansalaisia on tosiaan Hesari ja "ikuisen vapun aukio" pullollaan. Välillä ihan hävettää suomalaisten puolesta kun "kunniakansalaisten" jälkiä siivoamaan joudutaan tuomaan ihmisiä muista maista, vaikka kaiken järjen mukaan työttömänä olevat "kunniakansalaiset" voitaisiin viinarahoja vastaan velvoittaa itse siivoamaan sotkunsa. Varmaan ihmettelevät kaukomaiden asukkaat, että kyllä on Suomi outo maa kun täällä annetaan "kunniakansalaisten" kulkea päivät pitkät muiden rahoilla ryyppäämässä ja sikailemassa. Päälle tarjotaan vielä asunnot ja tilataan siivoajat ulkomailta.

Itse blogitekstissä on järkeviä pointteja. Kyllähän talon rakentajan pitää itse saada päättää minkä kokoisia asuntoja haluaa tehdä. Eihän me eletä missään Neuvostoliitossa, jossa valtio päättää kaikesta.

Sitä ihmettelen, miten tämä asia nostetaan esiin Maalaisliitosta? Ai niin, tarvitsevathan hekin kämppiä stadista opiskeluaikoja varten.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kaksi yleistä saunaa, sata kapakkaa ja viisikymmentä thaihieromoa.

Jos ei sauna, viina tai hieronta paranna, niin on tauti kuolemaksi - Kallio, suomen terveellisin kaupunginosa.

Anis Harran

Kaipa sitten olen hipsteri eikä minua häiritse teinit tai etniset värinät, mutta kyllä Kallio on paljon ikiruikuttajien antamaa kuvaa parempi. Tosin sitten Kurvissa, Sörkassa ja Hesarilla näkee, kuulee ja haistaa enemmän sitä Maurizion kuvailemaa touhua ja asialla yleensä ihan täysikäinen väki. Olen kyllä samaa mieltä, että vaikka lähiöiden neukkuarkkitehtuurissa graffitit ja tägit ovat lähinnä piristys, osoitus elämän olemassaolosta, jugendtalojen kylkiin ne eivät sovi. Ennen kuin kauheasti moititaan teinien tyylitajua, pitäisi kuitenkin vilkaista millälailla aikuiset käyttäytyvät ja pukeutuvat julkisilla paikoilla.

Tuomo Molin

Itse asuin 10v Kalliossa eikä ikinä mitään ongelmia ollut vaikka yöelämässäkin tuli pyörittyä melko lailla. Kuitenkin, kallio on melkoisen ylihypetetty paikka. Naurattaa kuinka jotkut yrittävät tekohengittää sen paikan jotain menneisyyden rappioromantiikkaa. Nykyään Kallio on hyvin keskiluokkainen asuinalue. Seudulla kovaa meteliä pitävät elämän laitapuolen kulkijat ovat äänekäs vähemmistö mutta sittenkin vähemmistö.

Kalliohan on monen maaltamuuttaneen ensimmäsiä osoitteita Helsingissä. Viimeistään siinä vaiheessa kun perheenlisäystä alkaa tulla niin kallio ei kovinkaan korkealla ole ihmisten listalla.

Käyttäjän Jukkaakula kuva
Jukka Aakula

"syntipukkia ei tarvitse kauan etsiä, se löytyy kaupunginvaltuustosta."

Kun epävarmuus tulevaisuudesta lisääntyy, asuntojen hankkimishalukkuus laskee, jolloin asuntojen hinnat alkavat laskea ja vuokra-asuntojen kysyntä nousta.

Jos tästä seuraa sitten vuokrien nousu, niin siitä on oikeastaan aivan turha syyttää ketään. Markkinat toimivat niin että kysynnän lasku alentaa ja kysynnän nousu korottaa hintoja.

Kaavoitus on aina hidastava tekijä. Voi tietysti olla että kaavoitus on vääränlaistakin - siihen en osaa suoraan sanoa. Mutta koskapa näin ei olisi. Yhteiskunta suunnittelee ja markkinat taas toimivat sponttaanisti. Suunitteluun liittyy aina "väärin" suunnittelun riski. Mutta jotain asioita nyt vaan on suunniteltava. (Pidetään suunnittelun osuus kuitenkin pienenä eikä seurata keskustalaisten ja vasemmiston haluun sekaantua kaikkeen. Olen kirjoittajan kanssa kyllä samaa mieltä että tuo 75 neliön sääntö tuntuu hiukan oudolta.)

Mitä itse Kallioon tulee, asuin siellä itsekin kauan. Kun lapsia alkoi tulla muutin pois. Alueella on plussansa ja miinuksensa. Jokainen sukupolvi tuntuu luulevan löytäneensä Kallion (ja seksin) itse ensimmäisenä. Iän mukana naivius joskus vähenee.

Toimituksen poiminnat