*

Santalainen Alena

Yhdet ovat yhdenvertaisempia kuin toiset

Suomessa on pitkään ja äänekkäästi puhuttu sukupuolten välisestä palkkatasa-arvosta, eli siitä että naisen euro on 80 senttiä miehen eurosta. Tämä tarkoittaa naisten ja miesten keskimääräisen palkan eroa, joskin siinä ei ole huomioitu kunnollisesti lisätöiden osuutta. Luku itsessään kuvaa rakenteellisia eroja eri aloille hakeutumisessa ja hoituu itsestäänkin kuntoon ajan saatossa. Luvusta merkityksetön osa on palkkaepätasa-arvoisuutta ja suurin osa on selitettävissä biologisilla ja ammatinvalintasyillä.

En henkilökohtaisella tasolla edes pidä sanasta tasa-arvo, koska siinä on sanana tunkkaisen ja likaisen kommunismin kaiku, jossa yhdenkokoista paitaa yritetään tunkea kaikkien päälle. Siksi pidän enemmän käsitteestä yhdenvertaisuus, joka määrittyy samanlaisessa tilanteessa olevien samasta lähtötilanteesta. Tällaisessa vertailussa naisen euro onkin oikeastaan euro tai senteillä vajaa.

Markkinaniukkuus kuitenkin aiheuttaa reaalimaailmassa hajontaa, ja kun yhdelle tarjotaan, onkin se toiselta pois. Hyvänä esimerkkinä on tällä hetkellä nuorten miesten asema. Meillä on täysin hukattu nuorten miesten sukupolvi, ja niin harmillista kuin se onkin, vaikuttaa vahvasti siltä että naisten ylpeilemä feministinen liike on siihen osasyyllinen.

Tässä muutama tosiasiatieto:

- Opetushallinnon raportin mukaan jopa noin 2000 peruskoulusta valmistunutta poikaa vuosittain ei kykene ilmaisemaan omia ajatuksiaan paperille

- Tyypillinen syrjäytynyt nuori on mies, jolla on alkoholi- ja/tai mielenterveysongelmia

- Populistipuolueiden tyypillinen kannattaja on maansa oikeuslaitokseen ja poliitikkoihin pettynyt nuori mies, joka hyväksyy väkivallan keinona tulokseen saavuttamiseen.

Tämä on sukupuolitutkimuksellisesta näkökulmasta katsottuna surullista. Nuoret miehet eivät voi hyvin. Monet tutkijat katsovat, että ongelmat alkavat jo peruskoulussa. Olettamaa vahvistaa tieto, että jopa maahanmuuttotaustaiset tytöt viihtyvät koulussa paremmin kuin aitosuomalaiset pojat.

Yhtenä osasyynä tilanteeseen pidetään sitä, että suurin osa opettajista on naisia. Tämä on yksinkertaistava lähestymistapa, liiankin. Kysymystä voi purkaa siitä lähtökulmasta käsin että opetuksen lähestymistapa on tyttöjä suosiva, eli ratkaisuna voisi olla opetustapojen ja tulosten arvioinnin laajentaminen ja gender-poliittisten ongelmien havaitseminen. Ei kaikille tytöille samat korkkarit sovi, eikä samankokoinen paita koko luokalle. Ihmiset ovat yksilöitä.

Toinen asia on yhteiskunnalliset paineet, ne kasvavat molemmilla sukupuolilla nuoruusiässä varsin koviksi ja heikoimmassa asemassa olevilla kohtuuttomiksi. Naisten aseman parantuminen ei olekaan poistanut miehiltä onnistumisen vaadetta. Olla kunnon alfauros, voittaa ja röyhennellä. Ei riitä, että mies olisi parempi kuin muut miehet, vaan hänen pitää myös selviytyä pariutumismarkkinoilla.

Kysymys on asennetasoilla piilevästä ongelmasta, jota ei lainsäädännöllä voida muuttaa. Asiasta puhuminen ja uuden lähestymistavan löytäminen taas voivat. Miehillä pitää olla lupa epäonnistua, olla heikkoja ja saada ulossanoa ne tunteet ja tuntemukset, jotka kollektiivisen mielen asennepaholaiset häneltä kieltävät. Olla ihminen kaikessa kauneudessaan, epätäydellisyydessään ja inhimillisyydessään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Vaikka korkeakouluopiskelijoista 2/3 on naisia, selvä enemmistö hyvätuloisista työntekijöistä on miehiä. Tämä osoittaa aika selvästi sen, että koulutuksen vertailukelpoisuus tosimaailman realiteetteja kohtaan on heikko.

Nykyaikainen koulujärjestelmä suosii alistuvaa oppilasta, joka ei aiheuta uhkaa opettajien hegemonialle. Kyseenalaistaminen ei ole pop.

Juho Ålander

Vähän historiallista näkökulmaa tähän. Se, että tällä hetkellä 2/3 korkeakouluopiskelijasta on naisia, ei todellakaan tarkoita, että sama suhde pitäisi paikkansa tällä hetkellä työelämässä olevien kohdalla. Samoin kuin se, että vaikka suurin osa opiskelijoista yliopistossa on naisia, mutta suurin osa professoreista on miehiä selittyy pitkälti sillä, että nykyisten professorien opiskellessa suhteet menivät hiukkasen eri tavalla. Yhteiskunnallinen muutos vie aikaa, eivätkä järjestelmään tehdyt muutokset vaikuta mitenkään välittömästi.

Käyttäjän santalainenalena kuva
Alena Santalainen

Itseasiassa naisia korkeakouluopiskelijoista on 55% ja miehiä 45%. Jo 1960-luvulla oltiin lähellä 50/50 asetelmaa, joten jo suuret ikäluokat ovat olleet lähes yhtäläisen koulutettuja. Sen sijaan alahajonta on vinoutunutta.

Esimerkiksi kasvatustieteitä opiskelevista 86% on naisia ja sosiaali- terveys- ja liikunta-aloilla on 87% opiskelijoista naisia. Miehet opiskelevat taas enemmän esimerkiksi tekniikan aloilla, jotka ovat tietenkin parempipalkkaisempia, koska niiden tuottavuus on korkeampi.

Otin luvut täältä: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/o...

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

OECD:n tuoreen ennusteen mukaan naisten ja miesten koulutustaso uhkaa eriytyä edelleen: suomalaisnaisten joukossa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden ennakoidaan nousevan 61 prosenttiin, mutta miesten joukossa vain 36 prosenttiin. Naisten ja miesten ero on Suomessa OECD-maiden suurimpia; erot ovat tosin samansuuruiset myös Norjassa, Ruotsissa ja Puolassa. (OECD 2009.)

Itse olen törmännyt tämmöisiin lukuihin.

Matti Vuorio

Papukaijakulttuuri esim. kieliopinnoissa ei ole mitään, vaan vasta kun kielitaidon avulla osaa ansaita jotakin ja tehdä tulosta, on jotakin!

Käyttäjän TaruJousia kuva
Taru Jousia

En tiedä tarkkaan tämän hetken peruskoulun toimintatapoja, mutta uskoisin vaihtelun olevan jokseenkin suurta mm. opetusmetodien suhteen. Kun itse kävin koulua metodeja oli käytössä melko vähän eivätkä ne erityisesti kannustaneet itsenäiseen ajatteluun vaan enemmänkin hauki on kala - jankkaukseen. Siitä on kuitenkin jo parikymmentä vuotta aikaa kun peruskoulua kävin.

Minua kiinnostaisikin tietää viitaten kirjoitukseesi, mitä feministit ovat tässä välissä tehneet sellaista joka on johtanut poikien huonompaan koulumenestykseen?

Kansakoulun aikakautena ei kaiketi feminismiä juuri esiintynyt ja opetus pohjautui tuolloin hyvin tiukasti perinteisiin metodeihin ja siihen hauki on kala - jankutukseen eli aivottomaan ulkoaoppimiseen.

Käyttäjän santalainenalena kuva
Alena Santalainen

Gender-poliittiset toimet ja keskustelu ovat keskittyneet naisiin, eikä toiseen puoleen olla keskitytty tarpeeksi. Tämä on se perusongelma, resurssit ovat kuitenkin rajallisia.

Käyttäjän TaruJousia kuva
Taru Jousia

Olen jokseenkin samaa mieltä, että gender-poliittiset toimet ja keskustelu olisivat voineet keskittyä enemmän myös miehiin, mitä se on viime vuosina alkanut tekemäänkin. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miten feministit vaikuttavat poikien huonoon koulumenestykseen ja syrjäytymiseen, etenkin kun opetusmetodit ovat sitten kansakouluaikojen moninkertaistuneet ja tulleet toiminnallisemmiksi (tämä ei kuitenkaan mielestäni tarkoita sitä, etteikö peruskouluopetusta tulisi edelleen pyrkiä kehittämään).

Käyttäjän santalainenalena kuva
Alena Santalainen

Julkisten instituutioiden kehityksen raamit syntyvät politiikan
kautta. Arvojen ja valintojen. Kun puhutaan gender-politiikasta, joka
on pääsääntöisesti naisten harrastus, ovat lähtöoletukset myös
naisasialiikkeen (feministien) filtterin kautta suodattuvia.

Tilastoaineisto osoittaa, että pojat viihtyvät huonommin koulussa ja
syrjäytyvät huomattavasti helpommin. Tämä on selkeä gender-poliittinen
agenda ja tähän vinoumaan ei olla keskitytty, vaikka se on hyvin
olennainen tekijä sukupuolistuneen epäsuhtaisuuden poistamisessa.

Ei kalaa ruotoineen kannata syödä, mutta minusta aito yhdenvertaisuus
on tavoiteltava tila, ei minkäänlainen sukupuolittunut vinouma –
kumpaankaan suuntaan.

Käyttäjän TaruJousia kuva
Taru Jousia

Poikien huono koulumenestys ja koulussa viihtyminen tuskin on uusi ilmiö ottaen huomioon opetusmenetelmät joita kouluissa on käytetty. Toimintaa on parannettu paljonkin sitten kansakouluaikojen. Metodeita on muutettu, kun kasvatustiede on edistynyt ja metodien muuttaminen toiminnallisemmiksi hyödyttää poikia. Muutosta on tapahtunut, vaikka siitä ei ole käyty keskustelua.

Pojat ovat ennen vain pärjänneet ilman koulumenestystäkin elämässä, kivunneet ilman koulutusta johtotehtäviin asti. Sukupuolten tasa-arvoistumisen myötä se ei enää onnistu yhtä helposti ilman koulutusta ja huonolla koulumenestyksellä. On totta, että tältä kantilta katsottuna syy on feministien ja tasa-arvoistumisen. Yhteiskunta on uuden haasteen edessä.

Käyttäjän TommX kuva
Tomm Jakob

"Pojat ovat ennen vain pärjänneet ilman koulumenestystäkin elämässä, kivunneet ilman koulutusta johtotehtäviin asti. Sukupuolten tasa-arvoistumisen myötä se ei enää onnistu yhtä helposti ..." etc.

Alena sanoi sen jo, "Gender-poliittiset toimet ja keskustelu ovat keskittyneet naisiin", mutta mikä tekee tästä aivan erityisen asian on, se että naisten opiskelun ja koulutuksen edistämiseen suunnataan edelleenkin kaikki voimavarat, vaikka he eivät ole heikommassa asemassa. Vastoin tosiasioita, feministisen käsityksen mukaan tytöt ja naiset ovat koulussa ja opinnoissa syrjittyjä. Feminismissä ylläpidetään ja uusinnetaan käsitystä parhaan mukaan. Naisopinnot ovat hyvä esimerkki tästä.

Poikana oleminen on jotakin väärää olemisen lajia, josta poikien pitää tuntea syyllisyyttä ja yrittää kasvaa pois. Päiväkodista alkaen poikia ryhdytään muokkaamaan feministisen ideologian mukaiseen standardiin. Pojat joutuvat koko koulu- ja opiskeluaikansa ajan institutionalisoituneen henkisen väkivallan kohteeksi. Jos koulu olikin ennen pedagogisesti rajoittuneempi, niin nyt siellä vallitsee poikavihamielisyys - enemmän tai vähemmän.

Käyttäjän TaruJousia kuva
Taru Jousia

Tommin esittämät näkemykset feminismistä ovat minulle feministinä aivan uusia. Miten tyttöjen koulumenestystä tarkemmin ottaen edistetään? Kuulisin mielellään hyvin konkreettisia esimerkkejä. Yleinen keskustelu on aika abstraktin tason vastaus. Neljän pojan äitinä en voi millään muotoa hyväksyä väitteitäsi koulujen ja päiväkotien poikavihamielisyydestä. Ei ainakaan täällä Oulussa esiinny sellaista.

Käyttäjän santalainenalena kuva
Alena Santalainen

Taru. Toteat, että: "Pojat ovat ennen vain pärjänneet ilman
koulumenestystäkin elämässä, kivunneet ilman koulutusta johtotehtäviin
asti". Kun puhutaan drop-outeista ja syrjäytymisestä, puhutaan *aivan*
eri ihmisistä kuin niistä, jotka ovat kivunneet ilman koulutusta
johtotehtäviin asti.

Siksi toisekseen, yhä edelleen elämässä voi pärjätä erinomaisesti
ilman koulutusta: katso vaikka Jari Sarasvuota, Eva Biaudeta, Pekka
Haavistoa tai Sukarin Topia. Kenelläkään heistä ei ole lukion
jälkeistä koulutusta. Siinä on kaksi menestynyttä yrittäjää ja kaksi
presidenttiehdokasta. Poikkeusyksiloiden mukaan ei kuitenkaan voida
rakentaa kestäviä poliittisia linjauksia, koulutus kuitenkin korreloi
tulotason ja urakehityksen kanssa positiivisesti.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Alena Santalainen:
" naisen euro on 80 senttiä miehen eurosta... Luku itsessään kuvaa rakenteellisia eroja eri aloille hakeutumisessa ja hoituu itsestäänkin kuntoon ajan saatossa. Luvusta merkityksetön osa on palkkaepätasa-arvoisuutta ja suurin osa on selitettävissä biologisilla ja ammatinvalintasyillä."

Onko sinulla jotain perusteluja tai näyttöä sille, että syy-yhteys on esittämäsi, eikä niinpäin, että naisten hakeutuminen tietyille aloille olisi syynä siihen, ettei niillä aloilla tapahdu samaa palkkakehitystä kuin miesten valitsemilla aloilla.

Käyttäjän santalainenalena kuva
Alena Santalainen

Perustat oletuksen kuvitelmaan, että palkat eivät määräydy markkinoilla. Taloustieteen perusteisiin tutustuminen auttaisi sinua ymmärtämään syy-yhteyttä paremmin.
Mietitään esittämääsi väitettä hetki: jos väität että naisten tulo alalle laskee palkkasummaa, väität samalla että naiset ovat huonompia (vähemmän tuottavia) työntekijöitä. Sitäkö mieltä olet?

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Pystytkö käsittämään, että markkinatalous ei aina toimi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, eikä oikeudenmukaisesti, eikä virheettömästi. Toimii kyllä omien lakiensa mukaan. Sinulla nähtävästi on myyntilinjan koulutus. Tällaiset selvät asiat kuten kaupan keskittyminen (onko kauppa tehokkainta kun kaikki tavaratalot ovat samassa nurkkauksessa? Miksi vuokratalo antaa parhaan tuoton kun neljäsosa asunnoista on tyhjinä? Näin helpoimmasta päästä alotettuna.

Eikö ole markkinatalouden etujen mukaista yrittää säilyttää palkkaerot, pitää jotain ryhmiä alipalkattuina. Varsinkin kun tekijöitä riittää. Tarjonnan suuruus voisi olla syy alipalkkoihin.

Käyttäjän santalainenalena kuva
Alena Santalainen

Timo, markkinatalous ei ole uskonto.

Tässä puhutaan niin yksinkertaisesta asiasta kuin hinnan
määräytymisestä markkinoilla ja siihen pätevät aivan normaalit
kysynnän ja tarjonnan lait. Oikeudenmukaisuus ei ole mikään
laskennallinen määre, vaan subjektiivinen käsitys. Riippuu omista
arvoista ja moraalista, minkä sellaiseksi kokee.

Kysyt ”eikö ole markkinatalouden etujen mukaista yrittää säilyttää
palkkaerot, pitää jotain ryhmiä alipalkattuina”. Tuo kuulostaa aivan
kuin ajattelisit, että on olemassa henkilö nimeltä Markkina T. Alous.
Työnantajan insentiivihän on pitää palkkaus mahdollisimman alhaisena
(optimaalisena) ja työntekijän mahdollisimman korkeana.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Markkinatalous on uskonto. Se perustuu esimerkiksi sellaisille asioille (oikeammin harhoille),kuin että ihminen tekee kaikki ratkaisunsa mahdollisimman suurta taloudellista hyötyä tavoitellen. Tuossa vain yksi perusta.

Ehkä se sinun kohdallasi onkin niin, mutta minuun se ei ole koskaan sopinut alkuunkaan. Eikä täydellisesti kuin aniharvaan ihmiseen koko maailmassa.

Siis markkinatalous toimii luonnonlain tapaan, mutta ei niinkuin sinä ja yleisimmin kaupallisen koulutuksen saaneet uskovat. Heille se on uskonto.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Alena: "Mietitään esittämääsi väitettä hetki: jos väität että naisten tulo alalle laskee palkkasummaa, väität samalla että naiset ovat huonompia (vähemmän tuottavia) työntekijöitä. Sitäkö mieltä olet?"

Nimenomaan en ole sitä mieltä, että jos sairaanhoitajat vaihdettaisiin kaikki miespuolisiin, niin melkein 20%:lle sairaanhoitajista voitaisiin antaa potkut. Sinä ilmeisesti uskot niin.

Käyttäjän santalainenalena kuva
Alena Santalainen

Vai niin. Luot itsellesi tieteenalasta kärjistyksen kautta olkinuken
ja hakkaat sitten sitä. Ei kovin rakentavaa.

Ei, markkinatalous ei ole uskonto ja taloustieteitä opiskeleminen ei
ole seksuaalinen suuntaus, sukupuoli eikä meillä ole kaikilla isoa
nenää.

Kuvittelet, että markkinatalous perustuu oletukselle, että "ihminen
tekee kaikki ratkaisunsa mahdollisimman suurta taloudellista hyötyä
tavoitellen". Tämä on täydellisen typerä väite eikä perustu yhtään
mihinkään: *ei kukaan taloustieteilijä* väitä että ihminen pyrkisi
*maksimoimaan* taloudellisen hyotynsä *kaikissa* mahdollisissa
tilanteissa.

Kun loput perusteluistasi yhtyvät tuohon itsekeksimääsi harhaan,
keskustelua on suhteellisen turha jatkaa. Lopeta trollaus ja ala
keskustella.

Aleksi Laine

Perushoitaja 2330
Mikrotukihenkilö 2161

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2008/06/14/k...

Ei noissa oikein ole sukupuolesta johdettavaa systematiikkaa. Eikä oikein voi ollakaan, koska palkka määräytyy pitkällä tähtäimellä tuottavuuden perusteella myös julkisella puolella -- jos sitten työantaja ei voi hyödyntää määräävää markkina-asemaa.

Silloin palkka voi määräytyä jossain määrin tämän hiukan salaperäisen arvostuksen perusteella. Kunta yrittää silloin samanaikaisesti neuvotella palkat mahdollisimman alas esimerkiksi virkamiespuolella, kun taas poliitikot voivat tukea esimerkiksi opettajien palkankorotuksia tai lakkoa. Samaan aikaan asiaan vaikuttaa myös markkinat, koska palkkaansa tyytymätön opettaja voi toki vaihtaa työpaikkaa toiseen kuntaan tai jopa toiselle alalle. "Lian kova" palkka taas houkuttelee alalle lisää opettajia, jolloin uhkaus häippästä ei välttämättä työnantajaa hetkauta ja niin pois päin.

Näin työn hinta kuin näkymättömän käden ohjaamana lähestyy työn tuottavuutta jopa tuollaisessa "mopolitilanteessa".

Jollekin insinöörille, sen sijaan, pitää maksaa koko lailla heti (eikä siis "pitkällä tähtäimellä") markkinahintainen palkka (tosin kunnan töissä vapaa-ajan määrä hiukan tiputtaa palkkoja). Insinöörin palkka 2007 näkyy olleen €3200, mikä siis on insinöörin tuottavuuden likiarvo.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Alena Santalainen: "Luvusta merkityksetön osa on palkkaepätasa-arvoisuutta ja suurin osa on selitettävissä biologisilla ja ammatinvalintasyillä"

Luvulla tarkoitat sitä 80 senttiä, mutta mitähän tarkoitat biologisilla syillä.

Kaikki käyttävät apuvälineitä työssään.
Kyllä siellä arkistossa se vähän pienikokoisempi nainen voi käyttää jakkaraa, kun pitää laittaa kansio ylimmälle hyllylle.

Naisten poissaolot töistä saattavat olla miesten vastaavia suuremmat, johtuen mm. lastenhoidon lankeamisesta usein heidän osakseen, mutta se ei ole biologinen syy.

Käyttäjän santalainenalena kuva
Alena Santalainen

Raskaaksi tuleminen, synnyttäminen ja imettäminen ovat ainakin toistaiseksi asioita, joihin eivät miehet kykene ja jotka eivät ole korvattavissa koneilla. Olemmeko tästä eri mieltä?

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Nykyään sekin tapahtuu keskimäärin kaksi kertaa elämän aikana. Miehetkin ovat sen takia poissa töistä. Erittäin marginaalinen asia. Ennkköluuloja tietysti sen suhteen saattaa työnantajilla olla.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Elonen, olen muutaman kerran huomannut, että ajatuksesi ovat tietyllä tapaa kulkeneet samoja ratoja kuin minulla. Nyt kuitenkin mietin, teetkö kysymyksesi Santalaiselle torpataksesi hänen ajatuksensa vai antaaksesi hänelle lisää pohtimista.

Mielestäni Santalainen pyrkii erittäin hyvin hakemaan uudenlaisia selitysvaihtoehtoja naisten ja miesten erilaisen selviytymisen välille. Tämä "naisen euro on 80 senttiä" on erittäin yksinkertaistettu tilastotulos. Tasa-arvon korvaaminen yhdenvertaisuudella voi tietenkin olla myös sanahelinää mutta yhtä hyvin se antaa mahdollisuuden ajatella asioita toisin.

Eli kaiken kaikkiaan Santalaiselta taas erittäin hyvä kirjoitus.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Juho Joensuulle
Santalaisen kirjoituksen ydin on kyllä tärkeä ja jollaintapaa pikaisesti ainakin jossain määrin korjattava asia.

Hän kuitenkin esittää syyksi ongelmaan jotain, joka on siihen yhtä syyllinen kuin tulitikku vedenpaisumukseen.

Se 80 senttiä on symbolinen kuva palkkavääristymistä Suomessa. Kyllä minä tiedän, ettei kaupan kassa hänellekään sano, että tässä on vasta 80 senttiä hänen maksaessaan eurolla.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Elonen:
Se minua juuri askarruttikin, koska minusta Santalainen sanoi, että 80 senttiä ei ole koko totuus. Eikä sinällään edes yrittänytkään sanoa, mikä on koko totuus. Mutta en ole myöskään täysin varma siitä, mitä sinä yritit sanoa.

Käyttäjän santalainenalena kuva
Alena Santalainen

Kiitos Juho Joensuu! Ymmärsit minut oikein.

Käyttäjän laukoivu kuva
Lauri Topelius

Itse varsinaista substanssia eli otsikon aihetta kunnolla tuntematta tekee silti mieli heittää esiin muutama kysymys, joita olen miettinyt.

1. Miten tuo tuloero lasketaan, tämä "naisen euro on 80 senttiä"? Ottaako se vain huomioon työssäoloajalta kertyneen palkan? Miehethän ovat keskimäärin pitempään työelämässä, kuin naiset.

2. Huomioidaanko tuossa tuloerolaskussa työaloja erikseen, vai lasketaanko ne kaikki samaan pakettiin? Agronomiksi valmistunut nainen saa työelämää aloittaessaan kyllä saman palkan kuin vastaavan koulutuksen mies? Miksi minulle maksettiin hoitajana ollessani samaa palkkaa kuin osaston naisillekin?

3. Hakeutuvatko miehet tosiaan parempipalkkaisille, "koville" aloille, kuten teollisuuteen?

4. Lasketaanko tuloiksi näissä tuloerolaskuissa myös pääomatulot? Miehethän ovat huomattavasti aktiivisemmin esimerkiksi osakemarkkinoilla mukana tai mutu-tuntumalla arvioiden myös yritysmaailmassa.

Kun kyse on keskipalkasta, niin siinä ilmeisesti tarkoitetaan mediaanipalkkaa ottamatta huomioon työssäoloaikaa tai työelämässä sijoittumista sun muita nyansseja?

ps. Ja kyllä, kannatan yhdenvertaisuutta, mutten sen itsensä vuoksi, vaan siksi, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus ansaita se.

Juhani Klaus

Onko missään tutkittua tietoa,kun "ennenvanhaan" oli Tyttö/Poika lyseot olemassa miten tuo vaikutti oppimistuloksiin. Nykyään,eli vuosikymmeniä Poika menee tarhaan missä "täti" hoitaa ja sen jälkeen kouluun missä liki sama meininki jatkuu saati kotona.Tänäpäivänä mielestäni monessa asiassa tytöistä kasvatetaan "jätkiä" ja pojista likkoja.Se on sitä tasapäistämistä ilmeisesti.

Kaisa Pispala

Pojat hakeutuva aloille, missä maksetaan paremmin. Tytöt hakeutuvat enemmän julkiselle sektorille huonopalkkaisiin ns. tuottamattomiin töihin. Jos naiset hakeutuisivat tekniikan ja talouden piiriin olisi tilanne eri. Yksilöistä palkkatasa-arvo riippuu, ei siinä mitään erityistä sortoa ole taustalla.

Kimmo Pirkkala

Miesten suuremmat ansiot ovat selitettävissä täydellisesti sillä, että miehet tekevät enemmän töitä.

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/0...

Naisten euro on 80 senttiä johtuen siitä, että naisten työtunti on 46 minuuttia.

j.olavi heikkinen

jotkut, siis monet, miehet tekevät ihan liikaa ansiotyötä, mistä seuraa työstressiä, vatsahaavoja, kardiovaskulaarisia sairauksia, miesten keskimääräisen eliniän lyhenemistä, perheriitoja, isien ja lasten suhteiden pinnallistumista ( isättömiä lapsia ). lisäksi tällainen malli, jossa mies elättää perhettään ylettömällä työnteolla pönkittää patriarkaalisia arvoja sekä heikentää osiltaan naisten mahdollisuuksia työelämässä.

Timo Ahvenainen

Poikien huono koulumenestys on ilmiö, johon pitäisi kyllä ehdottomasti puuttua. Ratkaisun löytämiseksi olisi syytä kuitenkin tarkastella todellisia tapahtumia luokkatilanteessa, sen sijaan, että kritisoitaisiin tarkemmin määrittelemättömiä "feministisiä gender-poliittisia ratkaisuja".

Kuten Taru Jousia jo totesi, opetusmetodit ovat tänä päivänä paljon monipuolisempia ja toiminnallisempia kuin kansakoulun aikoihin, saati sitä ennen. Siis aikana, jolloin ajateltiin yleisesti, että miehet ovat naisia kykenevämpiä "korkeampaan ajatteluun" ja akateemiseen menestykseen. Nyt sitten tytöt pärjäävät koulussa poikia paremmin. Jokin asia selvästi on tällä välin muuttunut.

Kysehän ei ole siitä, että tytöt ja pojat tekisivät yhtä ahkerasti töitä opiskelunsa eteen, ja pojat vain feminismin aiheuttamien rakenteellisten syiden vuoksi saavuttaisivat tyttöjä heikompia tuloksia. Aivan kohtuuttoman suuri osa pojista ei yritä oppia koulussa yhtään mitään, vaan keskittyy lähinnä häiritsemään muiden opiskelua poikaporukkansa kanssa. Itse näkisinkin suurimmaksi esteeksi poikien koulumenestykselle poikien keskinäisen kulttuurin, jossa opiskelua ja koulumenestystä ei arvosteta, vaan sen hylkäämiseen aktiivisesti kannustetaan.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että läheskään kaikki pojat olisivat menetettyjä tapauksia. Monet pojat ymmärtävät, että opiskelu on heille oikeasti tärkeää, ja vaikka he ulkoisesti vaikuttavatkin osallistuvan porukan hälläväliä-asenteeseen, he kuitenkin seuraavat opetusta, käyttävät aivojaan ja ymmärtävät asiat yllättävän hyvin. He saavatkin tätä myötä kelvollisia numeroita, ja kun ikä tuo mukanaan vastuullisuutta ja riippumattomuutta ryhmästä, nämä nuoret pystyvät jatkamaan opintojaan ja löytämään paikkansa elämässä. Sitten on tietysti myös niitä poikia, jotka avoimesti hylkäävät poikakulttuurin koulunvastaisuuden. Nämä ovat niitä "hyviä poikia", jotka ovat tyypillisesti luokan parhaita oppilaita. Muu luokka joko ihmettelee kunnioituksensekaisesti heidän osaamistaan, tai sitten kiusaa heitä.

Ongelmaksi muodostuvat kuitenkin ne pojat, jotka osallistuvat hälläväliä-kulttuuriin, mutta eivät osaa katsoa sen lävitse. He eivät saa koulusta mitään irti, eivät saa jatko-opiskelupaikkaa eivätkä löydä paikkaansa yhteiskunnassa. He ovat pahasti syrjäytymisvaarassa. Entisaikaan tällaisille pojille riitti "käytännön töitä", jotka opittiin tekemällä. Nykyään lähes kaikkiin töihin tarvitaan vähintään ammatillinen tutkinto, eikä ammattikouluun edes pääse ilman jonkinlaista yleissivistystä. Entisaikaan myös koulun tiukka kuri ja fyysiset rangaistukset pakottivat tällaiset pojat yrittämään edes hieman - huolimatta siitä, että opetus oli heille mahdollisimman hankalasti käsitettävää hauki on kala -jankkausta.

Pahoinpitelyä ei tietenkään enää tänä päivänä voi käyttää pelotteena koulussa. Kysymykseksi jääkin, miten nämä pojat saataisiin motivoitumaan, mieluummin sisäisesti kuin ulkoisesti. Miten vaikuttaa poikien keskinäiseen kulttuuriin? Ja miten saada teoreettisen opiskelun hylkäävät koulupudokkaat sijoittumaan työelämään? Minulla ei ole tähän vastausta, mutta olen varma, että sen pohtiminen olisi hyödyllisempää kuin akateemisten feministien syyttäminen.

j.olavi heikkinen

alaluokilla on joissain kouluissa kokeiltu erillisryhmiä tytöille ja pojille. poikien kielellinen taito kehittyy tyttöjä hitaammin, mistä johtuen poikien luku-ja kirjoitustaitojen kunnolliseen oppimiseen tulisi paneutua jo ihan varhaiskasvatuksessa.

kirjoitus- ja etenkin lukutaidon puutteet heijastuvat rankasti ylemmillä luokilla motivaation puutteena, häiriökäyttäytymisenä ja tietenkin oppimisvaikeuksina ja jatko-opintopaikoista syrjään jäämisenä.

erillisryhmien on huomattu myös lisäävän tyttöjen itsetuntoa matematiikan oppimisen suhteen, joten mielestäni ensimmäisellä ja mahdollisesti toisellakin luokalla valikoiduissa aineissa tulisi tällaisia erillisryhmiä suosia :

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/1...

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Asiallinen kommentti! Tuossa viimeisessä kappaleessa ongelman perussyy tulee hyvin esille ja kysymyksenasettelu on oikea.

Sitä voisi tietysti laajentaa koskemaan yleensä opetuksen ja koulun muuttamista entistä useampien koulumenestyksen lisäämiseksi. Enemmän vahinkoa kuin poikien yleisessä opiskeluhaluttomuudessa syntyy syrjäytyneiden perheiden, alkoholismista, sairauksista, työttömyydestä ja matalan koulutuksen saaneiden vanhempien kyvyttömyydestä kannustaa lapsiaan opiskeluun. sieltä saattaa löytyä monta lahjakasta ja neroakin, kun heille annetaan se mahdollisuus.

Poikien heikompi pärjääminen koulussa ei ole oikeastaan ongelma niinkauan kuin he kuitenkin sijoittuvat tyttöjä paremmin työelämään. Karsinnan hyvään koulutukseen pääsystä koventuessa tilanne saattaa äkkiä muuttua. Aikaisemmin on esitetty ongelmana mm. tyttöjen vähäinen hakeutuminen teknisille aloille. Siinä onkin tapahtunut muutosta parempaan, kun feministien vastustama sukupuolimallin sisäänajo on vähentynyt.

j.olavi heikkinen

ongelmaksi muodostuu työmarkkinoiden rakenteen muuttuminen siten, että kouluttamattomille ei nykyään tahdo löytyä enää minkäänlaisia työpaikkoja.

rakennuksen apumieheksikin päästäkseen tulisi olla väh. ylioppilas ja teknilliseen oppilaitokseen opiskelijaksi hyväksytty. matalan koulutustason työpaikat ovat suurin piirtein tyystin hävinneet suomesta, joten peruskoulussa syrjäytymisen alkuun "päässeet" pojat harvemmin onnistuvat myöhemmin pelastautumaan hanttihommia tekemällä ja sitä kautta erikoistumalla.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Kommenttini 13.33 on tarkoitettu Timo Ahvenaiselle.

j.olavi heikkisellä oli myös hyviä ehdotuksia.

Käyttäjän TaruJousia kuva
Taru Jousia

Peesaan Timo Elosta. Todella hyviä näkökulmia nykytilanteeseen historiallinen näkökulma huomioiden, jolloin syy-seuraus-suhteet hahmottuvat selkeämmin ja näkemyksistä tulee rakentavampia. Helpoin tie toki on syyllistää feministit, mutta se ei oikein johda mihinkään.

Aleksi Laine

Feminismin syyllistäminen on sivuraide. Sinä vain kohtaat sitä usein, koska puolustelet feministejä.

Tarkemmin sanottuna feministit enemmäkseen hyödyntävät misandrista tai muuten miesten ja poikien ongelmia vähättelevää kulttuuria. Ei heikäläisillä sentään ole voimaa sitä luoda kuin pieneltä osin.

Toimituksen poiminnat