*

Santalainen Alena

Miten puretaan Helsingin vuokra-asuntojono?

Pari viikkoa sitten kampanjoinnin yhteydessä törmäsiin naiseen, josta saattaa tulla lokakuun lopussa koditon. Oma asunto menee remonttiin, eikä yksinäisellä leskinaisella ole varaa maksaa markkinavuokraa kämpästä. Jono Helsingin kaupungin vuokra-asuntoon on yli 20 000 henkilöä pitkä. Mutta miksi se jono on niin hemmetin pitkä?

Helsingissä on luonnollisesti paljon ongelmia asumisessa, ja aihe on minulle tuttu. Alunperin kaupungin vuokra-asuntopolitiikan tarkoitus oli nimenomaisesti auttaa vähävaraisia löytämään itselleen kohtuhintainen asunto, voidakseen elää ja työskennellä stadissa. Tästä olivat yhtä mieltä vasemmisto, oikeisto ja edistykselliset liberaalitkin.

Helsingissä ei ole kokonaisvaltaista rekisteriä olemassa vuokra-asukkaistaan, jossa olisi myös perhekohtainen vuokraustilanne ja tämänhetkinen tulotilanne. Tästä johtuen vuokra-asuntoja voi olla samoillakin ihmisillä, tai heidän puolisoillaan, useampia ja ihmisillä, jotka tulojen perusteella kuuluvat keskiluokkaan tai ovat yli tulonormien. Kaupunkilegenda liikemiehestä, joka vuokraa kaupungin asuntoja eteenpäin täysin eri hinnalla voi ollakin todellinen.

Vuokra-asuntoja on kaupungilla noin 43 000. Paljonko kaupungissa on vähävaraisia? Luvusta kuitenkin puuttuu opiskelija-asunnot ja säätiöiden omistamat tuetut asunnot. Jokin ei täsmää. 

Vuokraturva päätti parisen vuotta sitten arvostella Helsingin asuntopolitiikkaa kovin sanoin, koska kaupungin asuntopolitiikassa on juuri ongelma, että keskituloinen, joka oli pienituloinen 70-luvulla voi yhä pitää asunnon tuloistaan riippumatta. Miksi? Helsingin kaupungin virkamies kertoi syyn: koska asuntososialismi on cool, ja sopimuksia ei voi irtisanoa. Aika mielikuvitukseton kaveri.

Viron pääministeri Mart Laar aikanaan piti periaatteenaan valtiouudistuksissa Niken slogania: let's do it. Samaa periaatetta pitäisi käyttää myös Helsingissä. Tehdään, kuten on paras.

Seuraava valtuusto voisi ratkaista ongelman yksinkertaisesti. Luodaan asuntorekisteri, jossa ovat kaikki Helsingin kaupungilta asunnon saaneet. Sen jälkeen palkataan muutama sata nuorta kovalla tuntipalkalla käymään läpi jokainen kaupungin asunto ovelta ovelle mukanaan kaupungin virkamies ja tsegataan asukkaan henkkarit. Jos asunnossa asuu muu kuin kaupungin tiedossa oleva, pyydetään vuokrasopimus. Samalla tosiasiallisten asukkaiden tiedot tutkitaan käymällä läpi nykyinen posti- ja väestörekisteri.

Kun asuntorekisteri on saatu aikaan, siirretään kaupungin asuntokanta erilliseen osakeyhtiöön, jonka kaikki osakkeet kaupunki omistaa. Tämän jälkeen kaikki vuokrasopimukset irtisanotaan, ja uusitaan ainoastaan ja vain niiden osalta, jotka täyttävät tulokriteerit ja irtisanotaan myös niiden asukkaiden sopimukset, jotka ovat jälleenvuokranneet asuntonsa. Tulokriteeristöä varten käydään läpi viimeisen viiden vuoden tulotilanne, jotta valtuuston päätöksen jälkeen vuokralaiset eivät voi kikkailla tulotilanteensa keinotekoisella muuttamisella. 

Kun edellämainittu projekti on toteutettu, tuskin lähellekään 20 000 ihmistä on enää jonossa. Lääke voi maistuu kirpeälle, mutta sen tarkoitus on lääkitä, ja parantaa sairas.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Saara Sutinen

helsinki voisi alkaa rakenamaan homeettomia taloja ja purkaa ne homeiset pois ni sit kaupunki siäästyisi terveydenhuolto j aeläke kuluista mitkä voisi käyttää asumisen ja perusasioihin.ja se että tuloerot j avuokrat ja vuokraehdot on kasvanu on ohtanu siihen että asumnnottomia ja homealttiita on jopa lapsi perheitä helsinki täynnä.jatkuvassa muuttokierteessä yms..että..yks vaihtoehto on muuttaa muualle.Kaupnunki jonoissa ei ole mitäv araa missään,meillekin asunnottomana home alttinna pieni vauva perjeesä naurettiin vaan et ei tältä mitään saa.ja jos vaatimukset on" isot",että homeeton kämppä ja rauhallinen alue,lapsiystävällinen,ni sit ei ainakaan saa mitään kaupungilta.

Saara Sutinen

mul on blogissani artikkeli tästä meidän home hommats akanss ajos kiinostaa.

Käyttäjän hannele kuva
Hannele Koskinen

Hetkinen... Helsingin kaupungin asuntoa jonottaa suunnilleen 23 000 ihmistä, joista 60 prosenttia luokitellaan erittäin kiireellisiksi tapauksiksi. Luulisi kunnallisvaaliehdokkaalla olevan faktat edes suunnilleen hallussa vai sattuiko näppäilyvirhe.

Käyttäjän santalainenalena kuva
Alena Santalainen

Muokkausvaiheessa tuli nollavirhe. Korjattu.

Saara Sutinen

ja mulla on paljon kirjoitusvirheitä..sori..olen tämmöinen nopea sormistani ja sit en ole käynyt yliopistoja j aen paljon edes kirjoitellu enkä aina kerkeä oikolukemaan mull aon perhe..kuhan viesti menee perille.:)

Käyttäjän santalainenalena kuva
Alena Santalainen

Minullakin on joskus paljon virheitä, mutta olennaista on asia, ei muoto. Kiitos kommentista! :)

Asko Autelo

Vuokra-asuntopolitiikasta keskustellaan paljon, mutta harvoin näkee näin konkreettisia ehdotuksia ja hyviä ideoita, mitä pitäisi tehdä vuokra-asuntojonojen poistamiseksi. Kaupungin vuokra-asuntopolitiikassa pitäisi keskittyä siihen, että ne jotka todella asuntoa tarvitsevat, niin sen myös saisivat. Asuntorekisteri voisi olla tähän toimiva ratkaisu, koska jokin muutos nykytilanteeseen pitäisi saada.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tuota noin, asuntotilanteeseen ei vaikuta mitään se, että vaihdetaan asunnontarvitsijoiden nimet. Kyse on siitä, ettei markkinoilla ole riittävästi asuntoja kaikille haluajille. Siihen ei esittämäsi kikka pure lainkaan. Tuolla saat ehkä suunnattua sosiaalisen asumisen paremmin sitä tarvitsevalle väestönosalle, mutta sillä et saa yhtään uutta asuntoa pääkaupunkiseudulle.

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

Se parantaa kaupungin vuokra-asuntojen allokointia niitä tosiasiallisesti tarvitseville. Onko vihreiden asuntopoliittinen näkemys siis se, että sosiaalista asuntotuotantoa on kohdennettava myös niille, jotka eivät sitä tosiasiallisesti tarvitse?

Soininvaaran Osmolla ja Särelän Mikolla oli pamfletissaan hyviä ajatuksia asuntopolitiikan kehittämisestä Stadissa. Mä kirjoitin siitä aiemmin tänne. Sellaista ajatusta, että sosiaalisen asuntotuotannon tulisi sitten palvella keskiluokkaa, ei siinä ollut. Ehkä teillä Espoossa ajatellaan näin?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Se saattaa auttaa jonkin verran sosiaalisen asumisen kohdentamista, en sitä kiistä, mutta se tuskin vaikuttaa juurikaan vuokra-asuntojonoon itseensä. Toki tuolta olisi ainakin siivottava jälleenvuokraus yms pois.

Vuokra-asumisen ja omistusasumisen välissä on iso kuilu ja jos nämä mahdollisesti "liian varakkaat" vuokralaiset halutaan jonoista pois, pitäisi heille olla tarjolla muita vaihtoehtoja. Itse en suoraan sanottuna lämpene ajatukselle että kaupungin toimesta käytäisiin ajamaan ihmisiä pihalle vain koska heillä on elämä jotakuinkin järjestyksessä.

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

"Itse en suoraan sanottuna lämpene ajatukselle että kaupungin toimesta käytäisiin ajamaan ihmisiä pihalle vain koska heillä on elämä jotakuinkin järjestyksessä."

Haloo Marko. Ne 42 000 asuntoa ei ole kaikki vuokrattu nk. sosiaalitapauksille. Ehkä teillä Espoossa toimitaan niin, mutta Stadissa ollaan vähän fiksumpia. Olennaista on se, että jeesataan niitä joilla menee huonosti, eikä niitä joilla menee hyvin.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #12

Koitat viedä asiaa sivupolulle. Määrittelisitkö lyhyesti, että ketkä haluat häätää kodeistaan? Siitähän lopulta on kyse. Onko kyse jostain tietystä tuloluokasta vai onko teillä muita määrittelyjä tähän?

Asko Autelo Vastaus kommenttiin #15

Kirjoituksessa esitetyn rekisterin suurin hyöty olisi käsittääkseni siinä, että ainakin räikeimmät väärinkäytökset saataisiin poistettua. Sekin olisi jo huomattava parannus nykyiseen tilanteeseen.

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

Miten niin sivupolulle? Kysymys on siitä, että jos tarve kaupungin vuokra-asuntoon tuloluokan perusteella on poistunut, ei yhteiskunnan ole syytä sitä enää tukea. Jos aiemmin henkilö on saanut asunnon, koska on tienannut 17000 vuodessa ja nyt tienaa 45000 on loogista, että yksilö ei ole enää kaupungin tuen tarpeessa. Quite simple. Ne 23000 ihmistä, jotka ovat jonossa, lienevät suuremmassa asunnon tarpeessa.

Käyttäjän santalainenalena kuva
Alena Santalainen

Olet aivan oikeassa, ettei sillä saa uusia, kirjoitin siitä mitä muuta pitäisi tehdä aikaisemmin:

http://santalainenalena.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9...

tai tässä

http://santalainenalena.puheenvuoro.uusisuomi.fi/7...

Markku Laaksonen

Miksi ei käynnistetä vuokratalotuotantoa yksityisrahotteisena. Ei tarvita muuta kuin vuokratulojen verohuojennuslaki (verovapaus) 60-luvun malliin, niin kiinnostus sijoittamiseen löytyy. Lain tulee olla voimassa riittävän kauan eikä tavanomaisen veivauksen kohde.

Järejestelmällä on välillisä hyötyjä tyollisyyden, toiminnan kautta. Tueksi tarvitaan ohjaavia rakentamis- ja kaavoitustoimia.

Ei aina tarvitse vain huokailla kädettömänä, konkreettisia toimia voi tehdäkin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kivelä, jos selkeästi maksukykyisiä vuokralaisia / omistusasuntohaluisia alkaisi pulpahtaa uudistuksen myötä Helsinkiin niin luuletko, että rakennusfirmat jatkaisivat kahvitaukonsa viettämistä?

Jarmo Makkonen

Mitenkähän olisi jos asuntojen tarjonta ylittäisi kysynnän?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Rakentamisesta tulisi pidemmän päälle kannattamatonta. Vain myyty tuote tuo tulosta.

Jarmo Makkonen

Näin vain siinä tapauksessa jos tarjonta ylittää kysynnän.

Saara Sutinen

diipa daapa ihmiset oikeesti..ei paljo naurata kun oltiin asunnottoman noin 6 kk,ja tarjottiin vain homeisia vuokraasuntoja,minä eläkkeelä sairasklomalla mies koti-isänä,tulot nii pienet etti saa lainaa eikä mitään,asuttiin mummolassa pienessä huoneessa osan aikaa ja niined..ja mä en puhu helsingin kaupungin asunnoista vaan myös ihan saton vvon yksityisistä ja nined..ja nyt päästiin asuntoverstaan kämppään,mis on kaikki näitä " ei soosu tuilla" ja se hasra et sossu tukilaiset olisi pummeja on kumottava nyt ne on ylensä vanhempia joil on pienet tulot,yh äitejä ja työttömiä ja oikeesti ei oltas saatu tätäkään kämppää jos appivanhemmat ei olisi ssääästänyt rahaa eli rahalla täällä päsrjää kaikessa.itse mieluusti muuttaisin pois helsingistä kun o ihan kummaksi menny tä homma,ne joilla on tuloja ja menee hyvintyyliin ei sairaita vanhempia j itse mahdollisemman terve on rahaa ja ne ei taju aettä meidän perheen tulot vuokran ja laskujen jälkeen on noin 400 ja se on jopa nyt niiku paljon,lainaa ei ikinä saada,velkaa vaan on maksettavaksi takasin ja eläkkeni on 800 e.vuokra pikkasen alle tonni ja mies opiskelee...perusasiat on kunnossa ja olen siitä kiitolline mut haloo

Saara Sutinen

ja maahan muuttajista sen verran ett mun kokemuksen mukana ne raata täällä niska limassa niitä hanttiihommiakin tyyliin kaikki..niitä hommia mistä suomalainen lähtee lätkimään koskka kohdellaan huonosti ja palkkaa ei saa,en tunne juuri maahnmuuttaja sossupummeja paitsi joitain jotka on vanhoja ja ehkä sairaita niiku suomalaiset ni se voisi nyt sen oikasta.

Susanna Kinnunen

Minäkään en tunne sosiaalipummeja, mutta en silti epäile etteikö heitä olisi. Määrä saadaan tilastosta, ei tuntemalla ihmisiä.

Maahanmuuttajia haalii Kokoomus nimenomaan halpatyövoimaksi.

Saara Sutinen

kun kansa ajattelee tavlla "tuo tulee muualt aja otta mun kodin ja rahat pois "ni se on jotain alkeellista ajattelu tapaa,kun se yhteinen hyvä on se juttu..et en tajua yhtään,sit ihmiset keskittyy olemana katkera niille jotka sa jotain sen sijaan et miettisi ongelmiaen ratkaisuja kaikkien hyväksi.kaikki tekee parhaansa.

Saara Sutinen

kun se on se kosminen laki et kun antaa ni sit se lisääntyy ..et se on niin.mitä enemän jakaa ni saa,ja tämän olen todistanu käytännössä itse ymmärtääs en että raha on aina se sama kaikille.sitä rahaa tehdään

Käyttäjän reijoruotsalainen kuva
Reijo Ruotsalainen

Täälä periferiassa joskus tuntuu, että edelleen jonkun verran porukkaa asuu hesassa vain työn takia ja jos täältä periferiasta sais töitö, niin tännekin vois muuttaa. En siis väitä, että tietäisin sen vaikutusta ollenkaan ja saattaa olla täysin marginaalinen. Mutta itse hain vuonna -85 vaihtoehtoa lähes pakolliselle suureen kaupunkiin (HPääkaupinkiseutu, Oulu, Tampere) muuttamiselle ja just valmistuneelle softainssille oli kysyntää myös Salossa, joten syntyi helposti molemmat voittaa tilanne. Nyt kun Nokia potkii täällä pihalle, niin taas pääkaupunki seutu saa helposti lisää väkeä, aika turhaan ehkä, niistä joilla täällä oli asunto ja viihtyivät hyvin.

pekka numminen

"Tänä vuonna uustuotantoa valmistuu n. 200 asuntoa." /www.hel.fi

Turvapaikkapäätöksiä 1.1. - 30.9.2012 on tehty (/migri.fi):

myönteiset : 1.071, kielteiset 1.295. Tasaisen vauhdin taulukolla 2012 myöhteisiä päätöksiä tehtäisiin noin 1.300 ja kielteisiä noin 1.700. Kolmannes pakolaisista muuttaa Helsinkiin....

Muutos: 200 uutta asuntoa ja 450 uutta asutettavaa.

Kaikkia kielteisen päätöksen saaneita ei palauteta ja muutto/sijoitus helsinkiin tapahtuu viiveellä, mutta nämä ovatkin suuntaa-antavia numeroita.

Eli miksi pakolaisten määrä on todella suuri rasite helsingille.

Juha Korhonen

Parempi olisi muuttaa pois Helsingistä jos siellä on niin surkeaa. Miksi kaikkien täytyy yrittää ängetä sinne? Olin itse siellä muutaman kuukauden keikkahommissa ja silloin ymmärsin, että Helsingissä on yksi ainoa siedettävä paikka: se linja-autoaseman laituri, mistä lähtee bussi Turkuun.

Jukka Mäkinen

Ehkäpä pitäisikin keskittää kaikki työtä vailla olevat maahanmuuttajat Helsinkiin. Töölöön, siihen parlamentin ympärille. Ja Helsingin ulkopuolelle ei ole asiaa ilman vastaanottajan allekirjoittamaa sponsorisopimusta, missä vastaanottaja (henkilö, ei julkisyhteisö) on henkilökohtaisesti vastuussa muualle Suomeen tulleesta maahanmuuttajasta, taloudellisesti ja rikosoikeudellisesti.
Samaan tyyliin kuin aikanaan 60-luvulla.
Pidä Suomi Siistinä.

Susanna Kinnunen

Meneehän tuo vitsinä, mutta toisinpäinkin voi ajatella. Miksi Helsingin tarjoamien vuokra-asuntojen pitää sijaita Helsingissä? Suomessa on paljon vapaita asuntoja. Varsinkin ihmiselle, joka ei edes käy töissä.

Jukka Mäkinen

Erittäin hyvä ajatus. Helsinki voisi tarjota vuokra-asuntoja esimerkiksi Mogadishussa.

Juhani Piironen

Ihan hienoa että tarkistettaisiin ketkä niissä asunnoissa oikeasti asuvat. Sitten tätä veronmaksajien kustantamaan ale-hintaista hyödykettä voisi jakaa tasapuolisesti köyhimmille tarvitsijoille.

Asunnottomista suurin osa on miehiä. Määrä on noin kymmenkertainen asunnottomiin naisiin nähden.

Ja sitten voisi vielä kysyä että miksi sosiaalituilla elävän täytyy yleensä asua Suomen kalleimmalla paikkakunnalla Helsingissä?

Ja miksi oletetaan että töissä käyvien veronmaksajien tulisi kustantaa tämä?

Varsinkin, kun nämä veronmaksajat joutuvat itse asumaan Vantaalla, tai muissa ympäryskunnissa.

Eli tekemällä töitä joudut asumaan kauempana, kuin työttömänä.

Käyttäjän JormaKivel kuva
Jorma Kivelä

Vuokra-asuntojen puute ei poistu sillä, että lisätään sääntelyä. Purku onnistuu vain pitkäjännitteisen maapolitiikan ja aktiivisen kaavoituksen kautta. Näin esimerkiksi Oulussa on kasvusta huolimatta koko ajan vuokra-asuntoja saatavilla ja asukkaat kiertävät vapaarahoitteisen ja ARA-tuetun asumisen välillä ilman suuria barrikaadeja. Oulussa ei ole olemassa vuokra-asunto-ongelmaa.

Oulun tyyppiseen edullisen asumisen tilanteeseen ei pääkaupunkiseudulla enää päästä, koska silloin pitäisi hilata koko pääkaupunkiseudun spekulatiivisiä asuntohintoja alaspäin ja peruuttaminen ei onnistu. Nousua voidaan sen sijaan leikata jos halutaan.

Eikö Helsinki voisi tehdä sitä, että nostaisi pikkuhiljaa oman asuntokantansa vuokratasoa siten, että vastaavasti luotaisiin ja lisättäisiin kuntaperustaista asumistukea nille, jotka sitä tarvitsisivat. Asumistuen rahoitus tulisi näistä lisävuokrista.

Samanaikaisesti lisättäisiin kaavoitusta ja tonttitarjontaa vuokra-asuntotuotantoon. Perinteinen rajoitusten alainen ARA-tuotanto voitaisiin vaikka lopettaa, koska se on nykyään rahoituksena kalliimpaa kuin vapaat markkinat.

Kymmenen vuoden kuluttua oltaisiin tilanteessa, jossa yleinen vuokrataso koko kaupungissa olisi jonkin verran alhaisempi kuin nykyinen vapaa vuokrataso, vuokra-asuntoja rakennettaisiin ja kaupungissa olisi yhtenäiset vuokra-asuntomarkkinat. Ei siis enää erillisiä halpismarkkinoita, joissa asunnosta pidetään vuosikymmenet kiinni, vaikka se ei enää sopisikaan omaan elämäntilanteeseen. Vuokra-asuntoja alkaisi löytyä ja jopa omistusasuntojen hintapaineet hellittäisivät.

Tulokompensointi hoidettaisiin aktiivisella asumistuella, joka rahoitettaisiin omien kiinteistöjen tuotoista.

Kaikki on kiinni määrätietoisesta ja pitkäjännitteisestä maa- ja asumispolitiikasta. Tempuilla hommaa ei hoideta.

Käyttäjän santalainenalena kuva
Alena Santalainen

Olet aivan oikeassa ja kirjoitin aika paljon aiheesta aikaisemmin. Suurin ongelma Helsingissä on se, että kaavoitustoteuttamiseen prosentti on ollut viimeiset 10–15 vuotta about 25 % tasolla. Eli vaikka Helsinki kyllä kaavoittaa vaikka mitään asuntoja ei siltti rakennetaan. Sen takana osa syynä on maailman typerin 60 neliön sääntö, jonka mukaan Helsingissä asunnon keskikoko pitää olla 60 neliömetriä. Kukaan järkevä urakoitsija ei sellaista rupea rakentamaan kaupungissa, jossa 51 % ovat sinkkuja. Vaihtoehto on tietty se, että Helsinki alkaisi rakentaa itse, mutta mitkä kustannukset tästäkin syntyisi?

Marko Mäkinen

Minua kauhistuttaa aina kun valtaan on pyrkimässä ihmisiä jotka ymmärtävät vapaudet kovin kummallisella tavalla.
Jokaisella ihmisellä on oikeus olla asuntojonossa. Jonon pituus johtuu suurelta osin siitä että vuokraero asuntomarkkinoilla yksityisen ja kaupungin vuokra-asunnon välillä on suuri. Ongelma ei ole jonon pituus vaan yksityisen sektorin vuokrataso.
Ainoa keino lyhentää jonoa ilman väkivaltaa on se että asuntojen tarjontaa lisätään radikaalisti jolloin vuokrataso on omistajaneutraali.

Kyllä: Helsingin kaavamääräys on pähkähullu. Sen purkaminen on yksinomaan kyllä Helsingin omissa käsissä. Helsingin kaupungin kyllä kannattaa rakentaa itse vuokra-asuntoja: niihin sitoutuu aika niukasti pääomaa, suurelta osin velkaa jonka rakennuksen elinkaaren aikana maksavat vuokralaiset, myös rahoituskustannuksineen. Riittävän isona operaattorina Helsingin kaupunki pystyy pudottamaan vuokratasoa.
Ihan uteliaisuuttani haluaisin tietää paljonko Helsingin kaupungin isoja vuokra-asuntoja on tyhjänä? Noin tämän 60m2 -säännön valossa?

Mikäli kaupunkien vuokra-asunnot halutaan tosiaan kohdentaa pienituloisiin ja vähävaraisiin niin sopimukset voisi ehkä tehdä määräaikaisina ja tarkistaa esim 3 vuoden välein onko vähävaraisuus ja pienituloisuus edelleen tosiasia vai jätetäänkö vuokraopimus uusimatta. Aivan kuten opiskelija-asunnoissa opiskelu on asumisen edellytys.

Henkilökohtaisesti kuitenkin toivoisin että edes provokatiivisina ratkaisukeinoina ei ehdoteta oven taakse lihasmassaa tivaamaan, se ei ole länsimaisessa demokratiassa kovinkaan hyvä idea keino ongelmien ratkaisemiseen. Vai onko Keskusta?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Maa joka asuttaa verovaroineen kymmeniätuhansia ulkomaalaisia ei voi kärsiä asuntopulasta.

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Vuokra-asuntojonoa voi helpottaa mikäli saadaan poliittista yhteistyötä järkevän asnto-ja kiinteistöpolitiikan saroilla. Ohessa on 2001 asuntolautakunnan vpj:nä kehittämästäni uudesta kaupungin kiinteistöjen kehittämismallista oleellinen. Olen jättänyt siitä matkan varrella useita valtuustoaloitteita, mutta sosialistit ovat vastustaneet sitä idealistisista syistä ja oman ryhmän "tallilaiset" käyneet kauppaa taktisista syistä!Niinpä mallia on käytössä jo muualla kuin Helsingissä.

MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMA (MA-OHJELMA) 2007

VAIKUTUS HELSINGIN TALOUTEEN JA PALVELUIHIN
Helsinki on sitoutunut rakentamaan 5000 asuntoa vuosittain 2008 -2017, joista vähintään 20% (1000 kpl) valtion tukemia vuokra-asuntoja. Valtion ”tuella” tässä tarkoitetaan valtion lainoja, jotka viime vuosina ovat olleet jopa kaksi kertaa kalliimpia, kuin markkinaraha ja joiden lisäehdot ovat katastrofaaliset (-40 miljardia € seuraavan 40 vuoden ajalla) Helsingin taloudelle.
Valtion lainat tulisi korvata edullisella markkinarahalla, jolloin lisäksi omistajalle palautuisi määräysvalta mm. arvonnousun hyödyntämiseen ja asukasvalintoihin liittyen, joilla pääosa kustannushyödystä saavutettaisiin.
Näillä hävitetyillä 40 miljardilla saataisiin 400 000 uutta vuokra-asuntoa a´ 100 000 €/kpl. Lisäksi summaa voi verrata vuotuiseen tuloverokertymään, joka on 2 miljardia €.
MA-ohjelmalla, sen toteutuessa, siis ratkaistaan Helsingin kaupungin talouskehitys ja näin ollen kuntapalveluiden taso. Kaikki Helsingin päättäjät eivät tätä ymmärrä. Helsingin asioilla on päästetty mestaroimaan kuitenkin muut kuin helsinkiläiset.

HISTORIASTA EI OPITA
Edellinen mittava ohjelma 20-vuoden takaa oli ns. selvitysmies Ilaskiven paketti. Tilanne oli tuolloin monin tavoin samankaltainen kun nyt. Elimme ulkomaisella lainarahalla kulutusjuhlaa ja mm. asuntojen hinnat olivat räjähtäneet pilviin. Näkyvissä oli laskun maksun ajat ja kuten kansan viisaus sanoo: ”laina on otettaessa veli, mutta maksuun tullessa velipuoli”.
Tuolloin tuli maksuun omat munauksemme. Nyt globaalin talouden myötä olemme saaneet Yhdysvaltojen roskalainat ja päättyneet kulutusjuhlat maksuumme.

VEROT NOUSEE- PALVELUT HUONONEE
Laman seurauksena Ilaskiven ehdotuksesta toteutui vain lainsäädäntöhistoriamme kyseenalaisin laki, ”Hitas-laki”, kuten tuolloin ennustin. Normaalia sääntelemätöntä omistusasuntotuotantoa ei 90-luvulla juuri ollut kysynnän puutteen vuoksi ja niinpä enemmistö sai tavoitteensa täysin toteutettua. Tämän seurauksena asukasrakenteemme ja huoltosuhde muuttui radikaalisti, mikä aiheutti verotulokertymän alenemisen, sekä maksuttoman kuntapalvelutarpeen kasvun, mikä vaikeuttaa nyt palveluiden saantia.
Niinpä joudumme pitämään palvelutasoa yllä mm. kyseenalaistetulla ylimääräisellä ”energiaverolla”, josta joutunemme luopumaan EU-päätösten myötä.
Riski sille, että enemmistön tavoite jälleen toteutuu, on merkittävä. Kauhuskenaarioni on että omistusasuntojen sijaan rakennamme jatkossa vain pääasiassa vuokra-asuntoja, kuten tuolloin ja näin ollen joudumme huonontamaan entisestäänkin palveluitamme.

SAKSASSA TYÖVOIMA TYÖN ÄÄREEN-VAPAAMATKUSTAJAT EDEMMÄKSI
Saksassa muutettiin lainsäädäntö siten, että avustukset jaetaan vain yhdeltä luukulta 345€/kk (max 500€/kk asumistukineen) ja ne eivät riitä elämään kalliilla alueilla. Mikäli haluaa asua metropolissa, tulee siellä ottaa vastaan työtä, tai työnantajan osoittama koulutuspaikka, jolloin koulutus saatiin kysyntää vastaavaksi. Näin torjuttiin mm. työvoimapula ja vähennettiin metropolien rikollisuutta. Meillä taas on keksitty päinvastainen järjestys. Helsinkiin lähetetään moniongelmaiset muualta ja heille rakennetaan palvelutalot keskustan kalliilta alueilta, että saataisiin helsinkiläisten verorahoja mahdollisemman paljon kulumaan. Yksi tällainen tapaus kuluttaa helposti kymmenien hyvätuloisten perheiden maksamat kaikki veromarkat.
Monikaan ei näytä ymmärtävän, että mikään suurkaupunki ei ole maailmassa kyennyt asuntopulaa poistamaan lisärakentamalla. Helsinkiin näillä ehdoilla on miljardeittain potentiaalisia muuttajia, joten vaikka rakentaisimme Sipoon korvet täyteen arava-vuokrataloja, ei asuntopula hellitä, maksajat ja palvelut kylläkin häviävät.

HITAS-OSAKKAILLE OIKEUTTA…VAPAUS ILMAN SANKTIOITA!
MA-ohjelmassa huomioisin lisäksi erityisesti kolme asiaa: Hitas-osakkaiden oikeusturvan, joka tähän asti on ollut kyseenalainen. Toivottavasti yleinen keskustelu kaupungin vuokratonttien vuokrista vihdoinkin avaa muidenkin valtuutettujen silmät ja ymmärryksen.
Mikäli kaupunki aikoo korottaa uusissa sopimuksissaan sääntelystä vapaiden vanhojen omistusasuntojen tontinvuokria käyvälle tasolle, eivät 20-kertaisetkaan korotukset aina yllä vielä alueen Hitas-vuokrien tasolle, eikä uusissa sopimuksissa vaadita asuntojen hintasääntelyä, mikä Hitas-asunnoissa halutaan olevan ikuista. Kuitenkin jo korotukset saavat kansanliikkeet asialle ja poliitikot ymmärtämään.
Ikuisen hitas-sääntelyn perusteena on käytetty subventoitua tontinvuokraa, yhteiskunnan tukea, jonka olemassaolon olen 20 vuotta kiistänyt. Hitas-osakkaathan maksavat monta sataa % korkeampaa tontinvuokraa muihin ryhmiin verraten. Myöskin väite: ”Hitas-asunnot saadaan uutena ostaa markkinahintaa halvemmalla”, on niin ikään median luoma myytti, kuten äskeinen VTT:n tutkimus kiistatta osoitti. Lähes kaikki Hitas-asunnot on uutena ostettu ”markkinahintaa” kalliimmalla. Halvoiksi vanhat asunnot on saatu määräämällä myyntihinta leikkaavalla indeksillä osakkaan kustantamana.
Joten on aika tehdä Hitas-osakkaille vihdoinkin oikeutta ja vapauttaa heidät sääntelystä 15 vuoden ikään tulleissa yhtiöissä. Näin saisimme mm. kiinteistöjen ja asuntojen rapautumista ehkäisevät korjaukset käynnistymään.
Kaupunki on päättänyt lähettää hitas-yhtiöille kirjeet, joissa tiedusteltaisiin, haluavatko sääntelystä eroon, kun sanktiona tulisi olemaan tontinvuokran korotus entisestään. Vastauksen tietää jokainen etukäteen: eivät halua, sillä päätös tulisi olla yksimielinen ja aina löytyy osakas, joka ei halua korotusta jo entuudestaan kalliiseen vuokraan! Sosialistien vaalitaktiikkaa!

TONTIT MYYNTIIN JA VEROLLE
Toinen tärkeä asia olisi vuokratonttien arvonnousun hyödyntäminen, myymällä ne, jolloin voisimme saada jättimäisten myyntitulojen lisäksi suuret kiinteistöverot. Suuri osa vuokratonttien haltijoista maksaa selvästi alempaa vuokraa, kuin kiinteistöveron tuotto olisi, joten kaupunki voittaisi vaikka antaisi nämä tontit ilmaiseksi!

ASUNTOJEN KORKEAA HINTAA SAA MYÖS KAUPUNKI HYÖDYNTÄÄ
Kolmas äärettömän tärkeä asia on 7- vuotta ajamani vuokra-asuntomassan kehittämisohjelma, jossa vuokralaiset olisivat suurimmat voittajat. MA-ohjelmassa tämä romutettaisiin ja aiheutettaisiin helsinkiläiselle veronmaksajalle 40 miljardin jättilasku, kuten olen asian niin monasti osoittanut.

Kaupungin vuokra-asunnot (n. 60 000 kpl) voitaisiin hallitusti uusia realisoimalla saneerausikäisten asuntojen (n. 1500 kpl/v) kertyneet arvonnousut. Tästä kertyisi Helsingin markkinatilanteessa n. 6 miljardia €, joka nykyisin hävitetään perinteisellä Arava-saneerausmallilla. Lisäksi kaupunki välttyisi vanhan asuntokannan jätti kalliilta saneeraukselta, joka Arava-lainoituksella korkoineen tulee maksamaan 14 miljardia €. Lisäksi kaupunki saisi jo alhaisillakin vuokrilla (9 €/m2 kk), suuret vuokratulot (7 miljardia €), joita nykyisin ei ole lainkaan. Markkinavuokrilla tulot olisivat n. 18 miljardia.
Vanhojen asuntojen ostajat, jotka pääosin käyvät Helsingissä töissä, mutta maksavat veronsa muualle, toisivat suuret verotulot Helsingille (n. 17 miljardia €). Taloudellinen hyöty kehittämismallista olisi
vähintäänkin 40 miljardia € seuraavan 40 vuoden aikana tehtyjen päätösten osalta. Jo 3% vuotuinen kustannusnousu tuplaisi luvut.
Lisäksi mallilla olisi monia muita positiivisia vaikutuksia, kuten työmatkaliikenteen ja segregaation väheneminen.
Valtion kalliilla lainoilla rahoitetusta vuoka-asuntotuotannosta olisi välittömästi kokonaan luovuttava ja keskityttävä vain vanhan poikkeuksellisen suuren, 60 000 vuokra-asunnon kannan säilyttämiseen poikkeusoloissamme mahdollisimman järkevällä tavalla. Asunnot tulisi varata etupäässä työsuhdeasumiseen, sekä helsinkiläisille asunnontarvitsijoille. Vuokra-asuntotarjonnasta tulisi vastata alan ammattimaiset, epäpoliittiset toimijat, jolloin kustannushyöty kansantaloudelle olisi merkittävä.

MA-ohjelmalla ja siihen liittyvällä aiesopimuksella pyritään kaikki tämä hävittämään Helsingiltä.

Pauli Leppä-aho,
kaupunginvaltuutettu,
asuntotuotantotoimikunnan vpj.

Toimituksen poiminnat